Irlanti, Viskilistat, Yleinen

Irlantilaista lasiin – tietoa, vinkkejä ja suosituksia

Tällä viikolla on syytä juhlaan ja aika kaataa irlantilaista viskiä lasiin, sillä torstaina 17.3. vietetään Pyhän Patrickin päivää. Pyhä Patrick on Irlannin kansallispyhimys ja ennen kaikkea Irlannin ulkopuolella asuville irlantilaisille ja irlanninmielisille syy riemuita, pukeutua vihreään ja kohotella olut- ja viskimaljoja. Jos haluat liittyä mukaan juhlintaan, tästä pitkähköstä blogitekstistä löydät faktoja irlantilaisesta viskistä ja osviittaa niistä Irlannin viskiherkuista, joihin minun mielestäni jokaisen viskinystävän kannattaa tutustua.

Olen koko viskiharrastukseni ajan profiloitunut, myös täysin tietoisesti, irlantilaisen viskin puolestapuhujana. Irlanti jää valitettavan usein Skotlannin jalkoihin, vaikka vihreä saari tarjoilee jos jonkinlaista elämän vettä.

Itse näen irlantilaisen viskin erityisenä hienoutena perinteiden vaalimisen, mutta modernin tavan toteuttaa niitä. Saarelta tulevat viskit ovat vivahteikkaita ja monipuolisia, monen kohdalla on tehty ennakkoluulottomiakin kokeiluja esimerkiksi tynnyrikypsytyksessä. Tästä syystä pidän irlantilaisista tisleistä mielelläni meteliä, uutta maisteltavaa löytyy koko ajan janoisille harrastajille. Plus mitä enemmän irlantilaisen viskin ystäviä on Suomessa, sitä enemmän irlantilaisia pulloja meille rantautuu. Jos tahdot lähteä Helsingissä hetimiten testailemaan Irlannin ihmeitä, tässä menovinkki Pyhän Patrickin päivän juhlintaan, mm. viskiä tarjolla.

Suoritin viime syksynä irlantilaisen viskin verkkokurssin Edinburgh Whiskey Academyn (EWA) järjestämänä ja sain siitä todistuksen. Kyseinen Certificate in Irish Whiskey tuskin maailman mittakaavassa painaa paljoakaan mitä tutkintoihin tulee, mutta itselleni todistuspaperi tuottaa valtavasti iloa, koska tiedän irlantilaisesta elämän vedestä nyt huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kurssi oli oivallinen matka irlantilaisen viskin historiaan, valmistukseen, eri viskityyleihin ja tislaamoihin.

Tunnetun viskibaarin Temple Barin irkkuviskivalikoimaa Dublinissa.
Kuva: Tom Cleary on Unsplash

Tässä tekstissä nostan esiin faktoja ja huomioita irlantilaisista viskeistä sekä maistamisen arvoisista pulloista ja tislaamoista. Olen ilahtunut, että moni on tällaista tietoa ja vinkkejä minulta viime vuosina kysellyt, joten kokoan suositukset ja infon yhteen pakettiin. Toivottavasti vinkeistä on iloa ja yhä useampi viskinharrastaja uskaltautuu tutustumaan irlantilaisen viskin iloihin sekä ihanuuteen näiden ajatusten myötä.

IRLANTILAINEN VISKI ON SUOMESSA KATVEESSA

Valtaosalle suomalaisista viskiharrastajista Irlannin tisletuotteet eivät ole kovinkaan tuttuja. Syitä on minun mielestäni kolme.

  • Maailman markkinat ja Suomen maantieteellinen sijainti rajoittavat viskin saatavuutta. Irlantilainen viski elää uutta nousukauttaan ja pulloja on vaikea saada tänne Pohjolan perukoille, kun keskisemmässä Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä Aasiassa on laajemmat markkinat.
  • Ennakkoluulot irlantilaisen viskin laadusta värittävät mielikuvia. Irlantilainen viski on usein eri tyylistä kuin skotlantilainen viski, joten jos rakastaa skotlantilaista viskiä ja odottaa samankaltaisia makuja, joutuu pettymään. Ei siis kannata verrata kaikkea irlantilaista viskiä suoraan Irlanninmeren itäpuolen viskitarjontaan. Kyse on erilaisista viskityyleistä, jotka eivät aina ole suoraan verrannollisia. Myös mainontakoneistoa ja markkinointia on syyttäminen ennakkoluuloista, sillä pitkään irlantilaista viskiä mainostettiin ainoastaan baarien kaatoviskeinä ja cocktailien raaka-aineena, vaikka viskien kirjo on paljon Jamesonia, Bushmillsia ja Tullamore DEW:ta laajempi ja monipuolisempi.
  • Historian painolasti vaikuttaa. Irlantilainen viski oli lähellä totaalista unohdusta ja viskiteollisuuden tuhoutumista 1960-luvulla ja tislaamobisnes lähti toden teolla käyntiin vasta 1990-luvun alkupuolella. Suoranainen renessanssi on koettu vasta 2010-luvulla, jolloin Irlannin tislaamoiden määrä kasvoi neljästä lähes neljäänkymmeneen. Hypetys irlantilaisen viskin ympärillä on siis varsin uutta, eikä Irlannin viskibisnes ole täällä pohjoisessa vielä päässyt samankaltaiseen vakiintuneeseen suosioon kuin skottiviski. Sen sijaan Yhdysvalloissa irlantilaisen viskin kysyntä on kasvanut nopeasti, mikä on nostanut joidenkin tuotteiden hintapisteen ja saatavuuden tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. Joistain iäkkäämmistä ja harvinaisemmista irlantilaisista pulloista pyydetään keskimäärin kolminumeroisia ja usein jopa neli- tai viisinumeroisia summia. Keskivertokuluttajalla ei ole maistamiseen tällöin mahdollisuutta ja varaa rajattujen pulloerien herkkujen kohdalla.

Toivottavasti tilanne muuttuu ja irlantilainen viski kasvattaa meilläkin suosiotaan. Potentiaalia ainakin on, sillä uusia tislaamoita tulee sellaisella tahdilla, ettei perässä tahdo pysyä. Laatu tisleissä tietenkin vaihtelee, mutta niinhän sen kuuluukin. Viski on tuote, jota valmistetaan ns. tavallisille kuluttajille kuin vaativimmillekin harrastajille. Irlantilaisen viskin maailmasta löytyy luonnollisesti molempia ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä. Itselleni on tärkeintä, että Suomessa pääsisimme tulevaisuudessa nauttimaan Irlannin viskikirjon spektristä laajalla skaalalla. Sitä kohti ollaan ainakin menossa, vaikka matkaa vielä onkin.

IRLANTILAISEN VISKIN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Irlantilainen viski elää uutta kultakauttaan ja on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava viskikategoria. Valtaosa vihreän saaren viskimyynnistä menee Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä saarella on 39 aktiivista tislaamoa ja niiden ohella viskiä valmistavat myös IB-pullottajat (independent bottlers) sekä bonderit (bonders).

  • IB-pullottajat ostavat yleensä valmiiksi kypsyneen viskin tislaamoilta ja tekevät siitä sekoittamalla ja/tai pullottamalla oman viskinsä oman brändinsä alla. IB-pullottajat eivät tislaa viskiä itse.
  • Bonderit puolestaan ostavat tislaamoilta joko raakatisleen tai valmiiksi kypsyneen viskin ja kypsyttävät, sekoittavat ja pullottavat sen omissa tiloissaan sekä nimeävät viskin oman brändinsä mukaan. He eivät tislaa viskiä itse. Bonderit olivat 1800-1900 yleisiä viskin tuottajia Irlannissa ja saattoivat olla esimerkiksi viinikauppiaita, pubin omistajia tai ruokakaupan pitäjiä. Esimerkiksi tunnetut pot stillit Redbreast ja Green Spot ovat olleet bonder-viskejä ennen kuin brändit myytiin Midletonin tislaamolle. Bonder-kulttuuri on Irlannissa elpymässä, tunnetuin brändi on tällä hetkellä J.J. Corry.

Nyrkkisääntönä irlantilainen viski tislataan yleensä (mutta ei aina) kolmesti, kun taas skotit tislaavat kahdesti ja yhdysvaltalaiset kerran. Kolminkertainen tislaus tekee viskistä pehmeämpää ja hedelmäisempää. Pääsääntöisesti irlantilainen viski on savutonta, mutta muutama savuinenkin viskibrändi löytyy ja savuisen tisleen osuus Irlannin viskikentällä on hienoisessa kasvussa.

Irlannin viisi virallista viskityyliä:

  • mallasviski: (Irish Malt Whiskey / Malt Irish Whiskey): Valmistettu 100% mallastetusta ohrasta, hiivasta ja vedestä sekä tislattu kuparisissa pannutislaimissa (copper pot stills).
  • jyväviski (Irish Grain Whiskey / Grain Irish Whiskey): Valmistettu 70% jostain muusta mallastetusta tai mallastamattomasta viljasta kuin ohrasta, yleensä rukiista, vehnästä, maissista; viskin joukossa voi olla enimmillään 30% mallastettua ohraa. Tislaus kolonnitislaimissa (column stills) ja muut raaka-aineet hiiva ja vesi viljan lisäksi.
  • pot still (Irish Pot Still Whiskey/ Pot Still Irish Whiskey): Irlannin ikioma viskityyli pot still -viski syntyy mallastamattoman ja mallastetun ohran sekoituksesta sekä hiivasta ja vedestä. Mallastamatonta ohraa tulee tisleessä olla vähintään 30%, mallastettua ohraa myös vähintään 30% ja muita viljoja saa olla joukossa enintään 5%. Esimerkiksi kauraa on käytetty ja käytetään edelleen joissain pot still -viskeissä, vaikka yleisimmillään tisle on 50/50 -sekoitus mallastettua ja mallastamatonta ohraa. Tislaus tapahtuu aina kuparipannuissa. Viskin makuun ja koostumukseen mallastamaton ohra tuo mukaan mausteisuutta ja öljyistä suutuntumaa. Pot Still -viski on viskositeetiltaan (= koostumukseltaan) raskaampaa kuin mallasviski.
  • sekoiteviski (Blended Irish Whiskey): Valmistettu kahden tai useamman viskityylin sekoituksesta, suhde eri viskilaatujen kesken vaihtelee (esim. 80% mallasviskiä ja 20% jyväviskiä tai 30% jyväviskiä, 30% pot stillia ja 40% mallasviskiä).
  • Irish Whiskey: Kategoria, jota käytetään silloin, kun viski ei mene mihinkään edellä mainittuihin kategorioihin sellaisenaan.

Ollakseen irlantilaista viskiä, viskin tulee

  • olla valmistettu ja kypsytetty Irlannin saarella.
  • käyttää ainoina raaka-aineinaan hiivaa, vettä ja mallastettua tai mallastamatonta viljaa, jotka tislataan maksimissaan 94,4% abv vahvuiseksi alkoholiksi pannu- tai kolonnitislaimissa.
  • olla pullotusvahvuudeltaan vähintään 40% abv.
  • olla kypsynyt vähintään kolme vuotta puisessa, maksimissaan 700 litran kokoisessa puisessa tynnyrissä (ei tarvitse olla tammitynnyri).
  • kypsyneeseen tisleeseen saa pullotusvaiheessa lisätä ainoastaan vettä ja hajutonta sekä mautonta väriainetta, joka ei saa vaikuttaa viskin luonnolliseen (eli viljatisleestä ja tynnyrikypsytyksestä syntyneeseen) tuoksuun ja makuun.
Teelingin vuonna 2015 avatun tislaamon kupariset tislauspannut. Teeling oli ensimmäinen uusi tislaamo Dublinissa 125 vuoteen ja ensimmäinen toiminnassa oleva tislaamo vuoden 1976 jälkeen.

Bonustietoa:

  • Viskiä ei saa kuljettaa pois Irlannin saarelta puisessa säilytysastiassa, muutoin se lakkaa olemasta irlantilaista viskiä. Syynä tähän oudolta kuulostavaan sääntöön on se, että viski jatkaa kypsymistään ollessaan kosketuksissa puun kanssa. Tällöin se ei olisi virallisen määritelmän mukaan irlantilaista viskiä, jos viski esimerkiksi rahdattaisiin Yhdysvaltoihin pullotusta varten puutynnyreissä eikä metalliastioissa, joissa viski ei enää kypsy.
  • Viskin tislausvuotta ei saa mainita viskipullossa, jos pullossa ei samalla mainita joko viskin pullotusvuotta, viskin kypsymisaikaa tai viskin ikää. Jos mainitaan viskin ikä, sen tulee viitata nuorimpaan pullossa olevaan tisleeseen.
  • Viskipullon etiketissä tulee olla selkeästi näkyvillä ainakin viskin nimi, viskin kategoria, viskin raaka-aineet, alkoholimäärä, pakkauskoko, valmistajan tiedot sekä maininta viskin valmistusmaasta (Irlanti).

Irlannissa ylpeys omasta viskistä loistaa läpi kautta linjan, oman maan nousevasta vientituotteesta ollaan iloisia niin pelloilla kuin tislaamoissa. Tarve erottua joukosta maailman markkinoilla on suuri, siksi irlantilaisissa viskeissä kokeillaan perinteisten tyylien elvyttämisen rinnalla erilaisia tynnyrikypsytyksiä ja eri puulaatujen käyttöä rohkeasti. Skotlantilaisen viskin tulee kypsyä tammitynnyrissä, mutta Irlannissa tynnyrien puulaatu voi olla mitä tahansa. Tislaamoista myynti- ja tuotantokapasiteetiltaan suurin on edelleen Jameson-Midleton Corkin lähellä, vaikka muut pienemmät ja suuremmatkin tislaamot ovat viime vuosina ottaneet paikkansa Irlannin viskimarkkinoilla.

Jameson-Midletonin tislaamoa.
Kuva: Jackson Shaw on Unsplash

MAISTAMISEN ARVOISIA PULLOJA VIHREÄLTÄ SAARELTA

Ohessa henkilökohtaiset suosikkini ja suositukseni erilaisiin viskityyleihin ja -kategorioihin, joita Irlannin viskikartalta löytää. Kategorisointi on omani ja toivon mukaan selkiyttää kuvaa siitä, mitä kaikkea irlantilainen viski nykyisin on. Olen listannut alle ainoastaan sellaiset tuotteet, joita on saatavilla joko Alkossa ja/tai suomalaisessa baarissa tai ne ovat ostettavissa Suomen ulkopuolelta. Kaikissa tuotteissa on Irlannille tyypillinen kolminkertainen tislaus, ellei toisin ole mainittu. Harvinaisuudet olen jättänyt näistä suosituksista pois, sillä niitä tuskin kovin monella on mahdollisuus päästä maistamaan missään.

Jokainen viskinystävä kaataa lasiin, mitä haluaa mutta nämä pullot olen itse hyviksi ja toimiviksi havainnut.

Perushyvät blendit eli sekoiteviskit (kaikki ikämerkitsemättömiä):

  • Paddy: Edullinen klassikkoblendi, sekoitus pot stillia sekä jyvä- ja mallasviskiä, makumaailma maltaisen makeahko mutta lyhyt ja sekoiteviskille ominaisen kipakka. Maltaisuus aukeaa hienosti, kun pahimmasta nuoren jyväviskin puraisusta pääsee yli. Abv 40% ja tynnyrit todennäköisesti ex-bourbon.
  • Bushmills Black Bush: Refill oloroso-sherrytynnyreissä ja ex-bourbontynnyreissä osittain kypsynyt maukas blendi. Tisle sekoitus 20% jyväviskiä ja 80% mallasviskiä. Maussa ja tuoksussa tummaa suklaata, ruskeaa sokeria ja hedelmäisyyttä. Jälkimaku ei kanna loppuun saakka, voltteja voisi olla abv 40% enemmän.
Jameson toimii oivallisesti myös cocktaileissa.
  • Jameson: Vihreän pullon tuntevat kaikki ulkonäöltä, sisällönkin moni. Kepeä ja makea pot stillin ja jyväviskin blendi. Maussa ja tuoksussa toffeista ruskeaa sokeria sekä maltaisuutta. Hedelmäinen, mutta sekoiteviskien tapaan jälkimaultaan lyhyt. Abv 40% ja tynnyrit refill sherry ja bourbon.

Bonus: Myös Kilbegganin ja Tyrconnelin blendit kannattaa maistaa. Molemmissa abv 40% ja maussa mallasta, olkea ja pehmeyttä. Edellisistä suosituksista poiketen kumpikin on vain kahdesti tislattu. Mutkattomia viskejä lasiin kuin lasiin. Samaa linjaa edustaa Tullamore DEW XO Carribbean Rum, joka on oikein maistuva viski. Kyseessä jyväviskin, mallasviskin ja pot stillin sekoitus, joka on bourbon- ja sherrytynnyreiden ohella muhinut jonkin aikaa karibialaisissa rommitynnyreissä. Makumaailmaltaan Tullamore DEW:n peruspulloa pehmeämpi ja makeampi, volttejakin on hiukan enemmän, sillä abv on 43%.

Vähän paremmat blendit:

  • Teeling Small Batch: Lippulaivatuote Teelingilta erikoisuutenaan 12 kuukauden rommitynnyriviimeistely perinteisemmän bourbontynnyrikypsytyksen jälkeen. Maultaan ja tuoksultaan pehmeän makea, rommi tuo esiin vaniljaa ja trooppisia hedelmiä. Jälkimaku hiukan mausteinen. Abv on 46% niin kuin Teelingin kaikissa perusvalikoiman pulloissa. Ikää tisleellä on arviolta viisi vuotta tai vähän enemmän.
  • Powers Gold Label: Todella perinteinen irlantilainen blendi, pot stillin ja jyväviskin sekoitus. Maussa ja tuoksussa toffeeta, mallasta ja hunajaista pehmeyttä, pot stillin mausteita kuitenkaan unohtamatta. Voltteja mukavasti 43,2% abv. Kypsytys amerikkalaisessa tammessa, tässä tapauksessa ex-bourbontynnereissä ja ikää viskillä on viidestä seitsemään vuotta.
  • Jameson Black Barrel: Todellinen löytö omassa hintaluokassaan. Viski on sekoitus jyväviskiä ja pot stilla. Saatavilla olevien tietojen mukaan pot stillin osuus on runsas. Sekoitteen tisleet ovat muhineet perinteiseen tapaan bourbon- ja sherry-tynnyreissä, mutta osa viskistä on asunut myös tuplasti poltetussa ex-bourbontynnyrissä (1. polttokerta ennen bourbonin kypsytystä, 2. polttokerta bourbonin poistuttua tynnyristä) mikä tuo viskiin lisää karamellisuutta ja vaniljaisia aromeja. Tämä on NAS-viskiä, mutta veikkaukset pot stillin iästä ovat 12 vuoden kieppeillä, jyväviski nuorempaa. Maku ja tuoksu on kompleksisen karamellinen, toffeeta ja crème brûléen aromeja, pähkinää ja paahdettua puuta sekä tietenkin vaniljaa. Täyteläinen ja tumma makumaailma, vaikka abv on “vain” 40 %.
  • The Dead Rabbit: Erinomainen viisivuotias blendi uudehkolta The Dublin Liberties Distillerylta. Tehty yhteistyössä newyorkilaisen saman nimisen irkkuviskeihin erikoistuneen baarin kanssa. Tisle on kypsynyt ex-bourbontynnyreissä ja viimeistelty pienikokoisissa uusissa virgin oak -tynnyreissä. Maku ja tuoksu ovat täynnä makeutta, aprikoosi ja toffeinen tammi korostuvat, mukana on myös häivähdys kypsää banaania. Samettisen pehmeää ja vähän liian helppoa nautittavaa, voltit tasapainoiset 44% abv.

Pot still -klassikot:

  • Redbreast 12 yo: Klassikkojen klassikko, ensimmäinen pot still Irlannin viskirenessanssin aikakaudella. Maussa ja tuoksussa joulumausteita sekä täyteläistä makeutta. Abv on 40%, mutta maku on niitä runsaampi, vaikka moni arvostaa tämän viskin tynnyrivahvaa versiota peruspulloa enemmän. Tynnyrikypsytys sekä bourbon- että oloroso-sherrytynnyreissä. Tämä viski on oma suosikkini aina ja ikuisesti, sillä öljymäinen suutuntuma ja maun tuhti mausteinen makeus ovat ne elementit, jotka monessa viskissä vetoavat itseeni. Jos jotakin irlantilaista pitää suositella, suosittelen tätä.
  • Redbreast 21 yo: Täyteläisempi, vanhempi ja vivahteikkaampi versio edellisestä. Hienostuneet maut ja sherrytynnyrin makeus sekä pot stillin aromit upeassa tasapainossa. Abv 46% on oivallinen.
  • Powers Three Swallows: Perinteikäs pot still vailla Redbreastin eleganssia. Suoraviivaisempi maltaisen mausteinen maku kuivahedelmiä kuitenkaan unohtamatta. Tasapainoinen “arkiviski” tilanteeseen kuin tilanteeseen. Täyteläinen mutta ei raskas. Abv 40% ei tee tästä vetistä, vaan runko pysyy hienosti kasassa.
  • Powers John’s Lane: Täyteläinen ja tuhdin hedelmäinen perinteinen pot still, ikää vähintään 12 vuotta. Maussa upea kuivahedelmien makeus ja mausteinen runko, jossa öljymäinen suutuntuma. Nenässä vastaan tulevat myös tupakan ja tumman suklaan aromit. Kuten Three Swallow, tämä ei ole elegantti viski, mutta luotettava ja tasapainoinen pot still, joka ei petä. Abv 46% antaa tälle viskille ryhtiä.
  • Green Spot: Kepeämpi pot still, maussa ruohoa, trooppista hedelmää, vaniljaa ja hienovaraista sokerisuutta. Paljon Redbreastia kevyempi mutta ei yhtään vähemmän täyteläisempi. Ehdottomasi testaamisen arvoinen pot still, vaikka viskin näennäisen kevyt olemus arveluttaisinkin. Pinnan alta löytyy paljon syvyyttä ja vihreää omenaa. Abv 40%. Myös viinitynnyriviimeisteltyjä versioita saatavilla.

Bonus: Kaikki vastaan tulevat Redbreastit, Powersit ja Spot-sarjan viskit kannattaa maistaa. Erilaisia tyyleiltään, mutta aina maukkaita. Myös monet uudet ja nuoret tislaamot ovat ottaneet pot still -tyylin repertuaariinsa, mutta itse en ole vielä löytänyt niiden joukosta sellaista, joka vetäisi klassikkotuotteille vertoja. Varmasti tällaisiakin tisleitä on tulossa ja niitä ilolla odotan saataville.

Savuiset irlantilaiset:

  • Teeling Blackpitts: Osa Teelingin perusvalikoimaa, mikä on yllättävä valinta irlantilaiselle tislaamolle. Makumaailmaltaan makea ja viski on viimeistelty Sauternes-valkoviinitynnyrissä bourbontynnyrikypsytyksen jälkeen. Yleisilme hedelmäisen makea, savu jää taka-alalle. Abv 46%, joka antaa viskille sen tarvitseman rungon kepeän tynnyriviimeistelyn tasapainona. Oikein maukas viski, jollei etsi perinteistä skottilaista turveviskiä. Jos sitä kaipaa, kannattaa katseet kääntää Islayn saaren puoleen.
  • Connemara: Pitkän linjan irlantilainen savuviski Cooleyn tislaamolta. Ainoastaan kahteen kertaan tislattu, yleistunnelmaltaan kepeän makea, hieman omenainen, turpeinen viski. Abv 40% ja tynnyrikypsytys arvatenkin ex-bourbonissa.

Bonus: The Legendary Silkie on savuinen irlantilainen viskibrändi, mutta sitä en ole vielä maistanut. Olen kuullut siitä hyvää ja huonoa, joten uteliaisuudella sitä maistan jahka se kohdalle sattuu.

Single Malt -viskit:

  • Bushmills 16 yo: Omasta mielestäni Bushmillsin perusvalikoiman paras viski. Kypsytys bourbon- sherry- ja portviinitynnyreissä tuo viskiin syvää ja täyteläistä kypsien hedelmien makeutta. Kolminkertainen tislaus tekee suutuntumasta samettisen eikä 40% abv ole tässä viskissä miinus, vaikka tynnyrivahvana tai suuremmilla volteilla tämä taatusti olisi vielä toimivampi. Hinta-laatusuhteeltaan kerrassaan upea viski. Jos jotain Bushmillsia haluat maistaa, maista tätä.
  • Teeling Single Malt: Teelingin perusvalikoiman paras viski, ainakin omasta mielestäni. Viidessä eri viinitynnyrissä kypsynyt mallasviski, joka muuttaa jännittävällä tavalla makuaan jokaisella maistelukerralla. Omat makunystyräni havaitsevat viinikellarin aromeja sekä karkkista makeutta ylikypsyneiden hedelmien muodossa. Abv 46% ja Alkosta saatavilla toistaiseksi ainoastaan 5cl pikkupulloissa. Kannattaa ehdottomasti testata, jollei pullo ole entuudestaan tuttu.
  • Tullamore DEW 18 yo: Erinomainen viski Tullamore DEW:n valikoimasta. Hienostunut hedelmäisyys, jossa mausteomenaa ja kypsää makua. Tasapainoinen tuote, joka on kypsynyt ja/tai osittain viimeistelty niin ex-bourbonissa, Oloroso-sherrytynnyreissä, portviinitynnyreissä kuin madeiratynnyrissäkin. Abv 41,3%, joka kantaa hyvin.

Single Grain -viskit:

  • Teeling Single Grain 13 yo: Karkkiherkkunamnam. Täydellinen makeus ja täyteläinen suutuntuma tekevät tästä viskistä elämyksen. Makeuden alla kirpeyttä ja runsas runko. Abv 50% ja viskiä saatavilla valitettavasti vain rajoitetun ajan.
  • Teeling Single Grain: Perusvalikoimaan kuuluva jyväviski, jossa 95% maissia ja 5% mallastettua ohraa. Kypsytys on tapahtunut pelkästään kalifornialaisissa Cabernet Sauvignon -viinitynnereissä. Tuoksussa runsas hieman mansikkainen makeus, maussa häivähdys viinikumia sokerisuuden rinnalla. Abv 46%, kuten kaikissa Teelingin perusvalikoiman pulloissa.
  • Glendalough Double Barrel: Jännittävä jyväviskituttavuus suhteellisen nuorelta tislaamolta. Bourbon- ja sherrytynnyreissä kypsynyttä nuorehkoa tislettä. Ensimmäisenä maussa hyökkää päälle raaka tammi ja minttu. Sen alta löytyy toffeeta ja trooppisten hedelmien makeutta. Abv 42%, joka toimii hyvin, tässä viskissä ei ole vetisyyttä tippaakaan. Jännittävä ja yllättävän monitahoinen viski, joka ei ole helpoin pureksittava, mutta ehdottomasti testaamisen arvoinen sekä hintaluokassaan erinomainen

Erikoisempia viskityylejä:

  • Method & Madness: Midletonin tislaamo lanseerasi joitain vuosia sitten tämän kokeellisen viskibrändin, joka testailee eri viskityylejä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Viskilaatuja on ruisviskistä pot stilliin ja kaikkea siltä väliltä. Hulluttelu kulminoituu erilaisiin eksoottisiin tynnyrikokeiluihin ja -viimeistelyihin, esimerkiksi ranskalainen kastanjapuu, silkkiäispuu, akaasia ja uusimpana mizunara-tammi ovat saaneet sisäänsä Midletonin tisleitä. Lopputulos on ainakin oman testailuni perusteella ollut järjestään laadukasta ja maukasta, joten kannattaa antaa metodiselle hulluudelle mahdollisuus. Valitettavasti osa brändin uusista julkaisuista on hintalapuiltaan kalliita, mutta ainakin ikämerkitsemättömiä tuotteita on saanut plus/miinus 100€ hintaan Euroopasta.

TISLAAMOT & VISKIBRÄNDIT TESTIIN JA MUISTIIN

Edellä mainittujen pullojen ja viskibrändien ohella, kannattaa erityisesti seurata näitä uusia irlantilaisia tislaamoja. Niiden suosio on kovassa kasvussa ja tuotteensa osoittautuneet ainakin omaan suuhuni maukkaiksi ja laadukkaiksi.

Dingle: Irlannin läntisin tislaamo, joka tekee laadukasta single maltia ja pot stillia. Perusvalikoimasta löytyy toistaiseksi ainoastaan Dingle Single Malt, joka koostuu 61% Pedro Ximenez (PX) -sherrytynnyrissä kypsyneestä viskistä ja 39% bourbontynnyrissä muhineesta viskistä. Voltteja kiitettävät 46,3%. Raakatisleen korkea laatu, pienet tuotantoerät ja korkealuokkaiset tynnyrit ovat ymmärtääkseni Dinglen valtteja. Viski on vielä nuorta, mutta laatua ja luonnetta riittää. Rahaa on tislaamoon tullut myös ginistä ja vodkasta sekä yksityistynnyrien kautta. Eräs suosituimmista ja arvostetuimmista uusista irlantilaisista tislaamoista. Oma kokemukseni positiivinen, hedelmäistä ja täyteläistä viskiä, vaikka nuoruus paistaakin läpi.

Clonakilty: Vasta vuonna 2019 ovensa avannut tislaamo, jonka oma tisle vielä odottelee kypsymistään. He ovat kuitenkin pullottaneet useita viskejä, joiden tisleet on ostettu toisilta tislaamoilta, mutta kypsytetty Clonakiltyn omissa tynnyreissä. Viini- ja muut tynnyrit eivät ole tislaamolle vieraita. Oman kokemukseni mukaan he tekevät kautta linjan tasapainoisia viskejä, joista etenkin konjakkitynnyriviimeistelty Single Malt ja Bordeaux-valkoviinitynnyrissä viimeistelty Single Grain ovat jääneet mieleen.

Teeling: Viskiä tvistillä. Kiinnostavia ja uskaliaita tynnyrikokeiluja ja raakatisle tikissä. Monipuolinen perusvalikoima, joka ei ainakaan ole tylsä. Oma suosikkini perusvalikoimastaan on tosiaan viidessä eri viinitynnyrissä kypsynyt Single Malt, mutta myös perusvalikoiman ulkopuoliset viskit mm. Aqvavit ja Amber Ale -tynnyreissä viimeistellyt Small Batch -sekoiteviskit ovat varastaneet sydämeni. Monipuolinen, uniikki ja kokeilunhaluinen tislaamo, jolta on lupa odottaa aina hyvää. Sanoisin, että tämä lupaus lunastetaan 90% todennäköisyydellä. Joskus kokeilut ovat huteja, mutta enemmän tulee voittoja.

VINKIT VINKKIEN PÄÄLLE:

Suhtaudu näihin viskeihin pienellä varauksella: West Cork ja The Busker ovat oman kokemukseni mukaan hiukan kehnoja uusia irlantilaisia viskibrändejä. Molempia vaivaa nuoren tisleen raaka maku ja kypsytyksen viimeistelemättömyys. Pullojen hintapiste on molemmilla varsin alhainen, mikä osittain viittaa siihen, että ainakaan syvän päädyn viskiharrastajille nämä tuotteet on tuskin suunnattu. Molempia brändejä kannattaa testata (kaikkea kannattaa aina), mutta omien makuhermojeni perusteella näiltä ei ainakaan vielä kannata odottaa kovin paljon. Ehkä aika tekee tehtävänsä ja nämäkin tisleet saavat tulevaisuudessa enemmän aikaa tynnyrissä, jolloin maku toivottavasti paranee. Luonnehdin näitä joissain yhteydessä kepeiksi kesä- ja mökkiviskeiksi. Budjettiviskien kategoriassa molemmat ovat ihan toimiva ratkaisuja, mutta samalla rahalla saa mielestäni parempaakin, esim. Powersin Gold Labelin tai Teeling Small Batch -pullon.

Mökkiviskiksi The Busker on oikein toimiva.

Oman viskitestilistani irlantilaiset: Viskien maistelulistani on loputon, mutta nämä irlantilaiset tuotteet ovat siellä kärkipäässä, sillä olen kuullut niistä hyvää ja osan kohdalla pullot katoavat yhtä nopeasti kuin ne myyntiin tulevat.

  • J&J Corry: Suurta suosiota saavuttanut bonder-viski. J&J Corry on ensimmäisiä uuden aallon viskejä, jotka ovat bonderin valmistamia. Olen kuullut brändistä paljon ylistäviä arvioita ja siksi sitä kiinnostaa kokeilla.
  • Killowen: Pienet erät, suuri viski. Nuoresta iästään huolimatta tämä viski on vakuuttanut kovan luokan viski-intoilijat. Ilmeisen laadukas raakatisle ja kokeelliset, mutta toimivat tynnyrikypsytykset.
  • Roe & Co.: Alkoholijätti Diageon ainoa irlantilainen viskitislaamo. Rahaa tuotekehittelyyn kuulemma annettiin avokätisesti ja lopputuloksena syntyi laadukas blendi, josta olen kuullut kehuja. Pehmeää hedelmää ja pelkkä bourbontynnyrikypsytys, abv 45%. En ole vielä saanut aikaiseksi maistaa tätä herkkua, joka kuulostaa varsin omaan makuprofiiliini sopivalta.
  • Lost Irish: Seitsemässä eri puolilta maailmaa tulevassa tynnyrissä kypsytetty viski. Tribuutti Irlannista poismuuttaneille ihmisille. Kuulemani mukaan oikein toimiva sekoiteviski, jossa pehmeä makumaailma. Kiinnostaa testata, kuinka monen eri tynnyrin yhdistelmä toimii, jos on toimiakseen.
  • Redbreast PX: Ainoastaan Pedro Ximénez -sherrytynnyreissä kypsynyt Redbreast. “Shut up and take my money, please.” Maistelulistani ykkösenä, koska Redbreast ja sherrytynnyri todistetusti toimivat yhteen paremmin kuin hyvin.
  • The Sexton: Bushmillsin rinnakkaistislaamo ja uusin kokeilu. Kyseessä on ainoastaan sherrykypsytetty single malt, jonka hintapiste varsin kohtuullinen ja suutuntuma kuulemma täyteläinen. Jo pelkästään näistä syistä kiinnostava viski.

Kirjallisuutta ja podcasteja tietoa syventämään: Mikäli irlantilaiseen viskiin ja sen historiaan kiinnostaa tutustu kirjallisuuden tai podcastien muodossa, suosittelen seuraavia teoksia.

  • A Glass Apart (Fionnan O’Connor): syväluotavaa katsaus pot stillin ja samalla irlantilaisen viskin historiasta.
  • From Barley to Blarney: A Whiskey Lover’s Guide to Ireland (Sean Muldoon, Jack McGarry & Tim Herlihy): Irlannin eri tislaamoiden esittelyjä sekä kurkistus maan viskielämään 2010-luvulla ja sen jälkeen.

Helsingin baareja, joissa on irlantilaista viskiä saatavilla (ainakin keväällä 2022):

Lopuksi haluan jakaa kuvallisessa muodossa maljapuheen, jonka opin eräässä VYS:n irkkuviskitastingissa vetäjältään Daniel Ronan Hynesilta. Irlannista tulee yhtä kauniita sanoja kuin kaunista viskiä.

Slàinte Mhaith ja hyviä hetkiä irlantilaisen viskin seurassa!

Artikkelikuva: Timothy Dykes on Unsplash

Advertisement

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s